Mielessäni on pyörinyt ajatus, joka liittyy Isä meidän -rukoukseen. Usein me rukoilemme tätä rukousta ulkoa opittuna litaniana miettimättä sen enempää sanoja ja niiden merkitystä. Isä meidän, minun Isäni. Oletko koskaan ajatellut omaa kokemustasi Jumalasta isänä, millainen isä hän on sinulle? Ankara, vaativa, kuumia kiviä päällesi heittelevä pelottava isä, taivaan isäntä, niin kuin lapsenlapseni Jumalaa hauskasti nimitti? Vai onko hän rakastava isä, lempeä, kuuntelevaa, ymmärtävä, hyväksyvä, anteeksiantava?
Meidän kokemuksemme omasta isästämme vaikuttaa meidän kokemukseemme ja ymmärrykseemme Taivaallisesta Isästämme. Jos meidän luottamuksemme omaan isäämme on särkynyt meidän voi olla vaikea uskoa Taivaallisen Isän hyväksyvään rakkauteen. Ja kuitenkin Jeesus aloittaa rukouksen sanoilla Isä meidän, Jumala haluaa olla meidän kaikkien Isä. Jeesus tiesi ja tunsi Isänsä, hän haluaa meidänkin tuntevan Taivaallisen Isän niin kuin hän tunsi ja rakasti Isää.
Omassa elämässäni havahduin jossain vaiheessa tajuamaan, kuinka minun suhteeni Taivaalliseen Isään oli vääristynyt. Vanhempieni avioero ja siitä seurannut kokemus, että tulin isäni hylkäämäksi, oli vaikuttanut minuun syvästi tunnetasolla. Tietoisella tasolla ymmärsin tietenkin tilanteen ja todellisuuden, mutta tunnetasolla asia jäi käsittelemättä vuosiksi. Kunnes tuli aika kohdata tunnemaailman trauma vuosikymmenien jälkeen. Isän hylkääminen ja sen aiheuttama isän ikävä puhkesi pinnalle terapiaopintojeni keskellä. Yllätyin itsekin, kuinka voimakkaasti koin tunnemaailmassani isän ikävää. Työstin suhdettani isään ja isän ikävään terapiassa, ja lopuksi kävin vielä isäni haudalla saattaakseni työn päätökseen. Tämän prosessin jälkeen myös suhteeni Taivaalliseen Isään on muuttunut. Minun on helpompi uskoa hänen ehdottomaan rakkauteensa ja hyväksyntäänsä minua kohtaan. Voin uskoa omalle kohdalleni Raamatun lupaukset Jumalan hyvyydestä. Olen hänelle rakas lapsi. Tutut Raamatun jakeet tulivat todellisemmiksi kohdallani.
”Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi”, Joh.1:12. ”Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme.”, 1 Joh.3:1–2. Nämä sanat voivat olla totta myös sinun kohdallasi.
Anna-Liisa Mikkonen
Evankeliumi Johanneksen mukaan luvusta 1 jae 12 sekä 1. Johanneksen kirje 3:1–2; Raamattu, 1992-käännös